Aurinkoinen talvipäivä

Sisko ajoi tyttöjensä kanssa meille ja oli matkanvarrelta napannut meille lounaaksi pizzat. Syötyämme puimme lämpimät vaatteet päälle ja lähdimme ulos kauniiseen aurinkoiseen talvipäivään. Oli ihana kulkea kirkkaan sinisen taivaan alla, ihastella luonnon hiljaista heräämistä kevääseen ja kuunella ensimmäistä talitintin laulua. Lapset, isommat ja pienimmät löysivät jokaisen lumiauran jättämän kasan, joiden päältä laskettiin kilpaa. Kukin omalla tyylillään. Ihana ulkoilupäivä ihanassa seurassa!

Mäen päälle piti pienenpienkin päästä..

Laskivat alas, kukin tyylillään :)

 Auringon kirkkaiden säteiden lämmössä..

Lilia heräili pitkiltä talvipäivän uniltaan valkoisesta vaunukopasta.

 Yhdessä ihasteltiin kaunista päivää, seurailtiin muiden touhua lumessa.

 Meidät rakkaat, ihanat serkukset.

Ilta siskon luona

Tänään olimme Sellossa ostoksilla, minä, siskoni ja meidät omat kullat, serkukset. Mukava päivä shoppailujen parissa vaihtui rattoisaan iltaan siskon lämpimässä ja kauniissa kodissa, jonka pöydän ääreen kattoi sisko taas monenmoista herkkua. Olipa ihana olla yhdessä koolla, siinä vaihtuivat ajatukset, samalla suunniteltiin huomista päivää, sillä se toisi tullessaan jotain unohtumatonta. Leppoisan päivän Flamingon kylpylän lämpimisissä vesissä.

Elina ja täytetyt herkkupullat

Rakkaat ja komeat pojat Nicholas ja Noel-Eric.

Pienin meistä, pienin serkuksista.

 Fanny taiteili Elina-tädiltä syntymäpäivälahjana

saaduista helmistä kauniin perhosen.

Ihania vieraita kaukaa

Tänään saapuisivat sisko ja siskon ihanat pojat Nicholas ja Noel hiihtolomansa päiviä meille viettämään. Ajatelin leipoa meille omaa suosikkiherkkuani, Tuuloman torttua, jonka suklaisen kuorrutteen pieni poika sai avukseni koristella serkkupoikien talvilomapäivien kunniaksi pienin lumihiutalein. Pian olisivat vieraamme täällä ja yhdessä keräännyttäisiin pöytämme ääreen juomaan kupposet kuumaa ja maistelemaan suklaapiirakan palasia muiden herkkujen kanssa samalla kun vaihtuisivat kuulumiset ja ajatukset pitkän tauon jälkeen. Ihana ihan kohta nähdä ja pitää rakkaita kotonamme seuraavat muutamat päivät.

Elina toi tullessaan kauniin punaisia tulppaaneita.

..Ja maistamisen arvoisia pikkuherkkuja.

Pikkuinen peukalo

Neitimme keksinyt nyt oman peukalonsa imeskelyn. Aiemmin on noiden suloisten pikkuhuulien välistä löytynyt oma nyrkki, sitten alkoi tyttö laittamaan käsiään siunaus-asentoon ja viemään sitä koko pikkupakettia suukkuunsa. Ja nyt lisäksi on tullut tuo peukalo. Suukkuun viedään omien käsien lisäksi myös lelut sekä oman mekon röyhelö, paidan hiha, harsoliinan nurkka tai vaikka soittokellopupun korva. Niin suloinen on neiti niitä mutustellessaan, ja varsinkin tuo oma pieni peukalo suussaan, suloista se äänikin joka siitä lähtee. Äidin rakkauspakkaus.

Ystävien tapaaminen

Tänään vietettiin päivään yhdessä ihanien äitien ja meidän pienten rakkaiden. Johanna oli valmistanut kauniiksi katettuun pöytään maukkaan lounaan, ja iltapäivän tullen sen äärellä maisteltiin myös Jennyn leipomaa suussasulavaa suklaapiirakkaa kahvin ja teen kanssa. Oli viime kerrasta vierähtänyt tovi, joten juteltavaa meillä riitti, samoin lapsosilla leikkejä. Pieni poikani löysi yläkerrasta Noelin dublolegovaraston, joiden parissa kului mukavasti monta hetkeä. Olipas ihanan leppoisa ja mukava päivä, seuraavaa tapaamista jo odottaen..

 Johanna keksi isommille kaveruksille mukavaa puuhastelua.

 ..Ja sille pienemmällekin neidille.

Suuria, pieniä juttuja

Pikkuneiti on kuin salaa taas kasvanut, niin huomaamatta oppinut pienen elämänsä isoja uusia juttuja. Suurimpana on varmasti neidin ensimmäinen pyörähdys selältä massulle. Olin yhtä ihmeissäni, kun tuo pieni tyttö lattialla, niin innoissani, kun huomasin Lucaksen kanssa tullessani olohuoneeseemme että neiti on matolla massullaan. Kovasti on neiti jo itseään pönkäillyt ylöspäin päätään nostellen vatsalihastensa varassa, nyt uutta näkökulmaa ympärillä olevan maailman tutkailuun hakee sitten massulleen kääntyminen. Ihana pieni, jolle on oma kotimmekin jo niin suuri valloitettava. Vielä se kääntyminen on jäänyt siihen yhteen kertaan, mutta siitä se lähtee, kokeilu ja tutustuminen. Yhtä aikaa onnellinen ja vähän haikeanakin pikkuprisessan suuresta, pienestä kehitysaskeleesta.

Leluja on monenmoisia kavereina lattialla.

Siellä omat pikkuhöpönassuni.

Tartut jokaiseen tavaraan niin hienosti pikkusormillasi.

Tämä kulkusella varustettu lelu on ostettu aikoinaan isoveljelle.

Pieneen suukkuun jokainen lelu päätyy aina.

Tämä kirahvi-lelu oli aikoinaan isoveljen lemppari. Nyt neidin.

Oma pieni käsilaukku.

Päivärytmiäkin jo vähän löytyy. Heräämme noin puoli yhdeksän. Alat heilua vieressämme peiton alla ja kurkistelet josko näkisit tutut kasvot. Kun ketään ei näy, alkaa pieni juttelu, joka vain kovenee jos kukaan ei sinua siinä huomioi. Saat sillä pienen tahtosi toteutumaan ja sitten oletkin yhtä hymyä vain. On aamutoimien aika. Suunnilleen yhdentoista aikoihin alkaa olla neidin ensimmäisten unien aika. Pikkuprinsessa ilmaisee väsymystä levottomalla pikkuolemuksella ja itkulla. Unien jälkeen on tyllerö taas yhtä hymyä, niinkuin yleensä aina. Ihan aina kun sinulle juttelee, kun sinua joku katseleekin, hymyilet. Äidin pieni hymytyttö. Toiset unet tulevat noin kolmen maissa. Sitä ennen on ehditty tankata maitoa, leikkiä leluilla lattialla, tutkiskella ja ihmetellä, seurata isoveljen leikkejä, potkia ilmassa jaloilla, heiluttaa käsiä ja äidin sylissä kulkea paikasta toiseen. Seuraava väsähtäminen tulee iltasella kuuden aikoihin ja yöunille neiti peitellään noin yhdentoista maissa. Kehdossa nukkuukin sitten pitkälle yötä aina kolmeen saakka ennen ensimmäistä heräilyä. Sitten maitotankkaus joko äidin vieressä tai sylissä, ja seuraavan kerran tavataan kolmen-neljän tunnin kuluttua.