Retkellä

Yksi ihana tammikuinen pakkapäivä metsän siimeksessä. Meidän oma perhe ja ystävät mukana. Sitä ihanaa lasten riemua pulkkamäessä, tuon ihan pienimmänkin, joka hymyssäsuin laski ylhäältä alas saakka. Sitten maistuikin kaikille makkarat laavun nuotilla, vähän siinä lämmiteltiin, sen loimua ihmeteltiin, ihasteltiin sitä kaunista maisemaa ympärillä. Ja vaikka varpaat oli päivän päätteeksi umpijäässä, sydämessä mieltä lämmitti ne ihanat hetket, jotka sinne jäi, ne lasten hymyt, ne tärkeimmät.

Talvipäiviä maaseudulla

 

Ihania, unohtumattomia loman viimeisiä päiviä maaseudun rauhassa, siellä vielä hetken sellaisessa joulun jälkeisessä ihanassa tunnelmassa. Minä ja siskoni lastemme kanssa. Nautittiin kaikki niin.

Vuoden viimeinen päivä

"This is your year. Laugh from your soul. Dream even bigger. Live in the moment.

Stop comparing to others. Be joyous in yourself. Strive for contentment. Add memories, not things. Give with no expectations. Find beauty in simplicity. Live."

Happy new year  2016

Vietimme vuoden viimeistä päivää siskon kotona rakkaat ystävät seuranamme. Syötiin tietenkin hyvin ja latten seurana maistui ihanasti kolmen suklaan tuorejuustokakku. Lapset nauttivat toistensa seurasta ja me aikuiset rupateltiin ja jaettiin mietteitä menneestä ja tulevasta. Illan pimetessä puettiin lämpimästi päälle ja mentiin ulos katsomaan kuinka raketit valaisivat kauniisti tumman iltataivaan. Lasten riemulla ei tuntunut olevan rajaa, siinä ne seisoivat rivissä, taivaalle kilpaa viisaten ja välillä sädetikkuja käsissään pidellen. Ihana se hetki, ihana mennyt vuosi, joka oli jo aivan lopuillaan. Kaikesta menneestä vain sydämessä loputon kiitollisuus, tulevasta suuri odotus, toteutukoon unelmat ja pitäköön päivät paljon onnenhetkiä sisällään. 

Onni tässä tänään

Helmikuu ihan kohta jo puolessa välissä. Vaikka niin kovasti jo odotankin kevättä, kesästä puhumattakaan, silti jokin saa toivomaan, että aika pysähtyisi tähän. Kun on tässäkin vain niin hyvä. Tässä ajassa, tässä hetkessä. Taakse on jäämässä mitä ihanin talvi, on saatu nauttia lumipeitteestä, lasketeltu ja peuhattu kunnon kinoksissakin. Viimeiset päivät on taas nautittu ihanasta auringosta, joka on lämmöllään sulattanut jo osan lumipeitteestä ja saanut räystäistäkin veden tippumaan. On siis kuulostanut jo ihan keväältä. Valon lisääntymisestäkin sen huomaa. Niin paljon ihania asioista ympärillä, niistä on nautittava, niistä elämän pienistä hetkistä. Lasten ilosta, kun lumi satelee maahan vaikka itse sitä ei enää lisää odotakaan, vauvani naurusta ja ihanista jokelteluista, niistä pienistä kengänjäljistä lumisohjossa, pienestä kädestä omassani tai kun pikkuisimman nukkuessa voi siemaista isompien kanssa kupilliset kaakaota ja kuunnella heidän tarinoitansa tai keittiötö siivoillessa yläkerrasta kantautuvia yhteisiä leikkejä. Jokaisessa päivässä vain on sitä jotain, joka saa hymyilemään, siihen kun aika pysähtyisi. Tai ainakin hidastaisi edes vähäsen. Siihen yhteen ihanaan hetkeen.

Talven taikaa

Niin kaunis pakkaspäivä. Aurinko maalasi taivaanrantaa erisävyihin ja pilvistä sateli hiljalleen pakkaslunta. Maalaismaisemissa pihatie ja mummin lapsuuden ajan kelkka. jonka kyytiin niin innolla istahdettiin. Ne hetket kuin talven kauneinta taikaa.

Mummilan talvea

Pienet serkukset olivat heti niin innoissaan ulos pukemassa, pian jo pulkkia etsimässä, kun maahan oli satanut kauan odotettu lumipeite. Kyllä siellä mummilan lähimetsän laidalla vierähtikin monta tuntia, lasketellen ja majaa rakennellen.

Talven siniset hetket

Sunnuntaisen iltapäivän ulkoiluhetket vietettiin järven rannalla ihmetellen kovaksi jäätynyttä vedenpintaa ja kaukana horisontissa liukuvia luistelijoita, kiipeiltiin kesäpäivinä tutuksi tulleessa kiipeilytelineessä ja keinuttiin hetkisen keinussa ihastellen kauas puiden taakse laskevaa oranssina leiskuvaa aurinkoa. Kotona tuntui pakkanen varpaissa ja kylmä pienissä poskipäissä, takkatulen lämmössä kuitenkin katosi pian kylmyys ja päällimmäiseksi yhteisistä ulkoiluhetkistä jäi vain hyvä mieli.

Pakkasaamu

Pakkasaamu. Lumi ja kimaltelevat pakkaskiteet ympärillä. Taivaanrannan maalanneet ihanat auringonsäteet, sinisellä taivaalle pilvenhaituvat kuin kylmästä pysähtyneet. Hento peite kenkien alla, kylmä osuu kasvoille, kun postilaatikolle kävelen, se kylmä poskipäissä. Silti tätä on odotettu. Ja siitä on nautittu. Kun on niin valoisaa ja kaunista kaikkilla.

Pakkaslunta

Aurinkoinen pakkaspäivä ja höyhenen kevyt lumipeite, kuin pieniä timantteja koko mummilan pihamaa täynnä. Lapset sitä kauneutta ihastelemassa, ihmettelemässä valkoista untuvaa mummilan pellon korsien yllä. Seisahtuneessa maisemassa vain lasten jäljet ja ilo.