tiistai 14. marraskuuta 2017

1- vuotias pikkuiseni












Niin koitti tämä päivä. Äidille yksi suurimmista. Kun samaan aikaan käyt läpi koko mennyttä vuotta. Palaat siihen enskohtaamisen kauniiseen ja satumaiseen hetkeen, kun mielessäsi vilisee ensipäivien ohikiitävät hetket, ne jotka niin vain päiviksi muuttui, kokonaisiksi kuukausiksi kulki ja tänään jo kokonaiseksi vuodeksi kertyi.

Niin koitti tämä päivä. Kun täytit yksi vuotta, sinä pieni ihminen, meidän pikkuisin. Kasvoit niin ja muutuit, niin paljon osaat ja sydämiä sulatat. Kun sujuvasti pienillä jaloillasi kuljet, sisarustesi perään pyrit, samoihin leikkeihin, vähän katselemaan ja kokeilemaan. Olet sellainen ihana pieni poika, niin usein on sinisilmät suloisesti sikkaralla ja suu levessä hymyssä, olet niin hyväntuulinen ja aurinkoinen, ja sitä valoa luot ympärillesi aamusta iltaan. 

Niin koitti tämä päivä. Kun sanot hyvästit jollekin, ikimuistoiselle, ja aloitat kuin uutta, vauva-ajan jälkeen. Ja vaikka se aina sydämessä puristaakin, et voisi onnellisempi olla, olla enää kiitollisempi, niin valloittava on oma pieni yksivuotias. Onnea rakas ja pikkuisin L. Meidän aamujen ihanin paiste ja iltojen kirkkain tähti. Sitä sinä olet. Meidän tähti.


torstai 31. elokuuta 2017

maanantai 14. elokuuta 2017

Elokuinen ilta Lammassaaressa












Kuinka kauniita ja ihania nämä hetket ilta- auringon lempeässä valossa ja lämmössä. Siinä mielessä meidän hääpäivä, tasan 13 vuotta sitten, samalla se hetki 9 kk sitten kun pienin syntyi. Niitä kauniita hetkiä muistellen, niitä nyt tässä perheenä vähän juhlistamassa, kesämuistoja vielä keräämässä, niitä viimeisiä. On elokuu jo puolessä välissä, ja sen tuntee siinä ympärillä jo. Kaikki kuin siihen jo pysähtynyt, odottamaan saapuvaa syksyä.. Ja jos ei arki olisi ollut edessä seuraavana aamuna,  oltaisiin mekin viivytty vielä.. 

sunnuntai 14. toukokuuta 2017

tiistai 14. maaliskuuta 2017

Pikkuinen neljä kuukautta






 










Voi, tänne kun niin vain olisi ihana kaikki tallentaa, talteen. Kuvat ja ajatukset. Mutta aika tuntuu olevan vastaan. Näistä hetkistä on jo haikea tovi, kuukaudet vierineet, ja nämä kuvat täällä odottaneet.. Tätä hetkeä.

Minun pikkuisin, tänään olet jo 4 kk. Siinä sylissäni, pienillä jaloillasi jo vähän polviini tukien, peiton päällä massullasi, siinä hetken tukevasti päätäsi kannatellen, äitiä katseellasi etsien.. Siinä sinä, paikallasi vielä, siskosi sylissä, jossa on niin hyvä sinun aina olla. Erityisiä ja onnea ovat nämä kauniit hetket, jotka saisivat kestää vain..

sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Minegraft -syntymäpäiväjuhlat









Kuinka onkaan aika kulkenut siitä hetkestä kuin minusta tuli äiti. Kuin eilisen se päivä kun sinut painettiin syliini ensi kerran ja tänään juhlittiin jo seitsemän vuotiasta. Ja vaikka ajan kulku joskun niin lujasti syvällä puristaakin, en coi kun ylpeydellä katsoa sinua tänään. Niin viisas, taitava, reipas ja komea sinusta on ullut. Enkä voi kuin kiitollisena miettiä kuinka sinut minulle suotiinkaan. Olet onnea, suurin siunaus. Ja tämä päivä, sinun toivomasi ja sinun näköisesi, suoksikkihahmoineen ja parhaine ystävineen. Suurinta iloa täynnä.

torstai 16. helmikuuta 2017

sunnuntai 1. tammikuuta 2017