Legoja

Voi näitä pienen pojan leikkejä. Sitä mielikuvituksen määrää ja tarinoita niiden leikkien takana. Ja niin usein niihin leikkeihin kuuluu legot, uusimpana tietenkin Lego elokuvasta tutut hahmot ja kohtaukset, ne pitkään toivotun Super Cycle Chase - paketin moottoripyörä ja poliisimonsteri. Eikä tälle vaiheelle loppua näy, ei ainakaan vielä pitkään aikaan, aina tulee uusia mielenkiintoisia legoja, joita keräillä kotiin niihin omiin leikkeihin.

Oothan tässä vielä huomenna

Tänä aamuna päässäni pyöri yksi ihana laulu: Johanna Kurkelan Oothan tässä vielä huomenna. Noustuani kuuntelinkin sitä ja pysähdyin miettimään. Jotenkin laulu melodioineen on vain niin kaunis ja saa ajatukset lentämään, tuo sellaisen suuren hymyn kasvoille. Kun on saanut vain niin paljon, paljon sellaista, mihin voi takertua. Ja pitää lujasti kiinni.

Voit kuunnella laulun tästä:
Johanna Kurkela - Oothan tässä vielä huomenna

Pieniä, suuria hetkiä

RV 23

Kuinka viikot onkaan nopeasti kulkeneet. Päivä päivältä se pikkuisin masussani kasvanut ja vahvistunut, ne pikkupotkut voimakkaammiksi muuttuneet. Ja tänään ihmeteltiinkin niitä tönäisyjä tulevan isosiskon kanssa massuni päällä, siellä niin kovasti heiluit, itsestäsi muistuttelit. Se kaikki on niin kovin ihmeellistä, ne liikkeet, pikkupotkut, jotka sinusta kertovat. Olet vielä niin tuntematon, silti niin kovin rakas, ja meidän ihan ikioma.
Elämän ihania pieniä, suuria hetkiä.

Elokuvissa

Pojan syntymäpäivän kulkiessa itapäivään, lähdettiin kohti elokuvateatteria, jossa poika pääsi katsomaan isin kanssa uusinta Lego elokuvaa, onhan muru legojen ylin ystävä. Ja kyllähän hän oli innoissaan ollut, elokuva oli alussa naurattanut poikaa kovastikin. Sillävälin me tytöt vietettiin elokuvahetkiä Onnelin ja Annelin seurassa, ja tykättiin myös, pieni tyttö jaksoi istua isolla teaatterituolilla ihan loppuun saakka. Sitten vielä yhdessä synttärijätskeille. Oli oikein ihana, ikimuistoinen päivä.

Neljävuotias

Mietin niitä hetkiä, jolloin en vielä tiennyt että elämä niin muuttuisi. Mietin niitä viimeisiä minuutteja ennenkuin syliini sain painaa jotain sellaista, joka elämäni niin mullistaisi. Jokin niin pieni, samalla jotain niin suurta, muuttaisi lopullisesti. Enkä olisi koskaan osannut aavistaa, mitä tulen kokemaan. Mitä siitä ensihetkestä saakka tulen tuntemaan. Jotain mikä vie sydämestäni niin suuren palasen, antaa yhtä paljon, enemmänkin. Täyttäen ihan jokaisen sopukan. Se hetki teki minusta äidin. Samalla kasvoin, tunsin jotain mitä en ollut koskaan aikaisemmin tuntenut. Syntyi side, joka ei tulisi koskaan katkeamaan. Tänään siitä ensihetkestä on kulunut jo neljä vuotta. Enkä voi kun ihmetellä miten kiisi se aika niin. Teki hetkistä päiviä, päivistä kuukausia, jotka muuttuivat kuin salaa vuosiksi. Teki minun pikkuisesta pojastani, pikkumurustani, vähän isomman taas.. Sellaisen reippaan, iloisen, herkän, maailman ihanimman ja rakkaimman. Neljävuotiaan.

Syntymäpäiväjuhlaa

Siihen yhteen päivään mahtuu niin paljon. Vilahtaa silmien edessä kokonainen vuosi. Ne kaikki tunteet, joita äiti voi kokea pienen kasvussa. Siihen yhteen hetkeen, kun kakun päältä puhalletaan taas yksi kynttilä enemmän. Yhtäaikaa suurta onnea, sellaista pientä haikeuttakin. Sellaista sydämen täyttämää suurta iloa ja kiitollisuutta siitä, että on saanut kodin täyteen ystäviä, joiden kanssa jakaa tämä päivä, pienelle pojalle niin kovin tärkeä. Batman -syntymäpäiväjuhlat. Ja kun sitä pienen pojan onnea katsoo, sitä silmissä loistavaa pilkettä, kun kakun päältä puhalletaan ne neljä kynttilää, kun lahjanaruja avataan ja koko talon täyttää pienten ystävysten leikit ja touhut. Se kaikki ja oman murun loputon hymy, ne jäävät muistoiksi sydämeen, tallentuu jonnekin syvälle.

Ystävänpäivänä

On suurta onnea herätä siihen, kun pieni tyttö kömpii viereeni antamaan märän pusun, kun isompi murunen tarttuu käteeni ja pyytää kanssaan alakertaan. Onnea se hetki, kun tuntee sen ihan pikkuisimman pikkupotkut masussa ja jäädään yhdessä isompien kanssa niitä ihastelemaan ja ihmettelemään. On suurta onnea nähdä aitoa iloa, joka lasten silmissä hehkuu, kun kerron pienistä paketeista olohuoneessa ja ymmärtää, miten elämän arvokkaimmat hetket ovat juuri tässä. Arjen touhuissa, lasten nauruissa, tai kun näkee miten erottomattomat nämä pienet rakkaani ovat toisilleen. Ihan siinä, kun iltapäivän tullen saadaan isi kotiin ja lähdetään vielä yhdessä ystävänpäivän  kunniaksi jäätelöille. Suurta onnea ja ihanuutta. Päivä omien rakkaiden kanssa.

Puolessa välissä

Kaunis, niin ainutkertainen. Jotain niin pientä, niin suurta.

Yhtäaikaa hauras, niin vahva. Niin ohikiitävä.

Yhdessä käyty matka. Pitkä, niin lyhyt.

Sinua rakkaani, sisälläni kantaen.

Sydämessäni aina. Ensihetkistä ikuisuuteen.