Lauttasaaren rannalla

Kaunis aurinkoinen päivä, ystävysten yhdessä jaetut hetket Lauttasaaren kauniilla rannalla. Siellä juoksuaskeleita, hymyjä ja hiekkalinnoja, kauniina kimalteleva meri ja hiuksia sekoittava kesätuuli. Vierellä rakas ystävä, se oma pieni kulta.

 

Pieniä tyttösiä ♥

Toiselle kaikki niin kovin uutta..

 Pieniä kaveruksia ♥

 Niitä tärkeitä äitiystäviä ♥

 Siskolla masumatka ennättänyt jo viikolle 33 ♥

 Siinä ihan lähellä rakkaita tyttöjä ♥

 

 Pieniä suloisia poikia ♥

 

♥ Pieni sisko, sen pieni isoveli ♥

Keskikesän tunnelmaa..

Siinä sylissäni pieni tyttöni..

Alla vihreä nurmikenttä..

 Rakkaita ja jälleennäkemisen riemua..

Ystävä, jonka kanssa täältä kaikki kerran alkoi..

 Siniristiliput taivasta vasten..

Pieni poikani..

 Lastenteltan puinen penkki ja nurmen tuoksu..

Ystäviä..

Rakas sisko..

Ja yhteisiä muistoja..

Niitä juoksuaskelia kesäillassa..

Keskikesä. Ne isot valkoiset teltat ja vihreä nurmikenttä. Siellä laidalla meidän perheen omat vaunut vieretysten.  Yhdessä jälleen koko perhe. Ympärillä tuhannet ihmiset, se tunnelma, jossa aina vuosi toisensa jälkeen on jotain niin kovin samaa, niiltä menneiltä vuosilta, kun jostain muistoista ja sydämestä kumpuaa ne hetket elävinä mieliin. Kun kohdataan ne ystävät, joiden kanssa kaikki kerran siellä alkoi, ne joiden kanssa on valvottu, illan hämärässä ne sydämen syvimmät salaisuudet jaettu. Kun musiikki kantautuu isosta teltasta ja kesäyössä hiivitään viimein nukkumaan, toivotaan auringonpaistetta ja sitä ettei aika, keskikesän hetket niin nopeasti lipuisi lähdön hetkeen. Ja vaikka on vuosien myötä kaikki niin kovin paljon muuttunut, niistä lapsuuden keskikesän hetkistä kuljettu aikuisuuteen, on siinä kaikessa samaakin. Jotain ainutlaatuista, joka on joka vuosi vain koettava. Siellä Keuruun kentällä. Keskikesä, minä ja omat rakkaani.