Kurpitsoita

Lokakuinen päivä siskon luona. Kahvipöydässä kurpitsat koristeena, sisko ja ihana ystävämme sen äärellä kuulumisia vaihtamassa. Jossain juoksi pieni merirosvo, toinen oli pukeutunut keijuksi, hulmusi siellä prinssessamekkojen helmatkin. Tätä päivää vietettiin yhdessä, vähän sellaisissa Halloween-tunnelmissa.

Pipareita

Tätä hetkeä oli pienet niin kovasti odottaneet, ja kun pikkuisin nukkui ulkosalla päiväuniaan, nostettiin taikina, muotit ja kaulimet pöytään ja leivottiin tämän joulun ensimmäiset joulupiparit. Kodin valtasi sellainen ihana tuttu tuoksu, kun uuniin saatiin ensimmäinen pellillinen niitä pienten kätösten painelemia taideteoksia, perinteisempiä kuusia, enkeleitä ja tähtiä, niitä vähän toisenlaisia pipareita; miekkoja, lohikäärmeitä ja kruunuja. Ja varmasti tullaan vielä leipomaan lisää, niin hyviltä ne maistuivat kylmä maitolasi seurana.

Aamuja ihania

Sellainen pienen pieni tuhina, muutama liike peiton alla, pienen käden heilahdus, pikkuiset varpaat. Sellainen minun oma pieni herätyskello, jonka ääniin on ihana herätä. Ja niihin askeliin, jotka huoneeseemme kulkee, kun sänkyyn kömpii isommatkin muruset, tarttuu pikkuveljeä kädestä ja antaa päivän ensimmäiset suukot. Siinä aamunsarastuksessa, kiireettömyydessä, siinä omien kanssa peiton alla ollessani, mietin, miten paljon elämääni olenkaan saanut.

Neljäkuukautta

Iloinen pieni poikani, tänään jo neljä kuukautta. Niin jo seurallinen, sisarusten kanssa viihtyvä ja hymyillänsä valloitava pieni ihanuus, joka tutkailee maailmaa massullaan, vie sormen tai nyrkin, melkeinpä kaiken käsissään olevan suukkuun, hyräilee väsyneenä suloisesti unilauluaan, jutustelee ja kikattelee ja rakastaa yli kaiken syliä ja suukkoja. Kovasti kasvanut, niin paljon muuttunut, kuukaudessa saanut painoa puoli kiloa lisää ja pituuttakin kasvanut 3,5 cm. Voi, pysythän pienenä vielä pitkään..

Kolmevuotias

Kun katson tuota pientä, tomeraa, silti niin herkkää tyttöäni, kampaan vaaleanruskeita hiussuortuvia ja laitan lakkaa pieniin kynsiin, en voi kun ihmetellä milloin kasvoi niin. Kun uppoudun sisisilmiin ja kuuntelen niitä tarinoita monia, kun nostan syliini sen pikkuisen prinsessan, en voi kuin huokaisten minne se aika kulki niin. On kuin huomaamatta kiitänyt, tyttöni kuin salaa muuttunut, tehnyt siitä pienestä vauvastani niin kovin omatoimisen, reippaan ja näppärän, niin hellän, suloisen ja viisaan, sellaisen ihanan neitokaisen, joka rakastaa melkeinpä kaikkea; prinsessamekkoja, unikavereita, tanssia ja kerhoilua, äitistä ja pikkuveljestä puhumattakaan. On iloisella olemuksellaan valloittanut, uteliaana ottanut vastaan maailman, innolla aina astunut uuteen, sydämeni täyttänyt rakkaudella, ihan siitä ensitapaamisesta saakka. Siitä kun oli pieni tummatukkainen vastasyntynyt. Voi, minne kulki aika siitä tähän. Kun olet jo kolmevuotias. Paljon takana, yhteinen seikkailumme silti ihan alussa vasta. Onnea rakkaani, enkeleitä askeleihisi tänään ja huomenna.

Syntymäpäivän aamuna

Pieni tyttö heräsi seuraavana aamuna onnittelulauluun, sai sänkyynsä palasen kakkua kynttilöineen ja paketin, jonka sisältä paljastui ikioma kerhoreppu. Kerhoa on neiti odottanutkin jo innolla ja nyt sinne viimein pääsee, nyt on tyttö kolmevuotias.

Juhlaa satumetsässä

Tänään pöytää koristi vaaleanpunaiset kukkaset ja satumetsän suloiset eläimet. Puiden katveessa asteli Prinsessa Ruusunen ja sankareiden hiuksilla kimalteli kauniit kruunut. Kakkujen päältä bambien ja Auroran vierestä puhalsi toinen sankari kolme, toinen jo viisi kynttilää. Tänään juhlittiin meidän rakkaita tyttösiä, kahta lokakuun prinsessaa. Suurta onnea ja ihania hetkiä täynnä koko yhteinen juhlapäivä.