sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Kurpitsakarvevaaleissa


Aurinko niin kauniista paistoi, vielä lämmittikin tätä Pajutallin Kurpitsakarnevaaleissa vietettyä syyspäivää. Koko piha oli täynnä iloista karnevaaliväkeä ja syksyn tunnelmaa kurpitsoineen ja pajuasetelmineen. Lapset saivat silitellä suloisia lampaita ja vuohia ja pajumajassa leikkiä omaa kahvilaleikkiään. Tuo pieninkin menossa mukana omalla tavallaan, ihmetellen sitä kaikkea ja käveleskellen ympäriinsä. Suurten puiden alle istahdettiin pöydän ääreen koko meidän ihana joukko, kenelle maistui vielä putiikin kahvilasta ostettu jäätelö, kenelle karnevaalikojun lämmin lettu hilloineen ja kermavaahtoineen. Niin mieleenpainuva päivä, jo siksikin, että se vietettiin yhdessä kaikkein rakkaimpien.

torstai 24. syyskuuta 2015

Syysmetsässä


Mennyttä viikkoa vietimme maaseudulla, lapsuudenkotini maisemissa, lasten rakkaassa mummilassa. Siellä sisätouhujen lomassa ulkoitiin, kuljettiin pitkin metsäteitä ja poimittiin talteen punaisina hehkuvia metsän aarteita, puolukoita. Siellä me ihmeteltiin vaihtunutta vuodenaikaa ja ihasteltiin, kuinka luonto ympärillä on niin kaunis syksyn väreissään. Ihana leppoisa viikko, täynnä hiljaisuutta ja rauhaa.

tiistai 15. syyskuuta 2015

Viisitoista kuukautta


Pieni kulta. Tänään jo viisitoista kuukatta vanha. Sellainen suloinen ja herkkä poika, tomera ja touhukas ja äätäkin löytyy kun halutaan ja tahdotaan. Pieni poika, rakastaa suukkoja ja syliä, on tulossa siihen, pieniä käsiään ylös ojentaen tai jos lattialla istun, siihen peruuttaen ja istahtaen, ihan siihen viereeni. Ja parashan siinä. Sen hetken kun mennään taas. Jaat suukkoja innolla sinäkin, joskus vähän hampaitakin samalla kokeillen, ja ne pienet sormet nipistävät, aina silloin, kun käydään vieretysten nukkumaan. Ihana sinä. Kuinka voisinkaan elää ilman. Olet täyttänyt meidän jokaisen sydämen ja tehnyt perheestämme kokonaisen. Valloittanut olemuksellasi, niillä suloisilla oivalluksilla ja touhuilla, joita niin suurella ilolla saamme seurata. Miten pikkuautot kulkee, kuinka isoveljen legoukkeleilta irtoaa jalat tai siskon leikkikeittiössä astiat asetellaan hienosti kaapin oven taa, sitäkin kuinka lusikat vaihtaa paikkaa laatikosta lelukoppaan tai pikkuauto sujautetaan pesukoneeseen. Niin ihana, meidän oma, pikkuveli. Me kaikki niin paljon rakastetaan.

keskiviikko 9. syyskuuta 2015

Ystävien luona


Ihanan päivän vietimme ystäviemme kotona. Pienet kaverukset saivat leikkiä ja touhuta, me äidit ajan kanssa vaihtaa kaikki kuulumiset ja ajatukset sydämien sopukoista. Ja mikä kaikkein parasta, saatiin toivottaa hyvää yötä olohuoneeseen pedatuilta peteiltä ja jatkaa aamulla vietä tovin sitä mihin illalla jäätiin. Tälläisiä yhteisiä päiviä toivon tulevaan syksyyn oikein monta.

tiistai 8. syyskuuta 2015

Ystävät


Näimme Sellossa vielä muutaman tunnin verran meidän ihania ystäviämme ennen kuin lentävät hetkeksi maailman ääriin. Lounastettiin, käytiin lelukaupassa kuuntelemassa lasten uusimpia lelutoiveita ja napattiin vielä ulkopuolella muutama kuva muistoksi tästä meidän ihanasta joukosta, joista jokaisesta on toiselle tullut niin tärkeä pieniä ystävä. Ikävä valtasi siinä jo hyvästejä jättäessä, ne meidän viikottaiset tapaamiset kun nyt jäävät hetkeksi, mutta lohtuna kuitenkin, ne muutamat kuukaudet menee kyllä, lopulta nopeammin kuin osaamme odottaakaan. Ihanaa matkaa rakkaat!

sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Minun kolme pientä



Nämä kolme, kaikkein rakkaimmat.
Erottomattomat, toistensa ystävät.
Sisko ja sen veljet. Minun pienet aarteeni.
Ei olisi elämä kokonainen ilman.