Pieni päiväuninen

On ne vain niin suloisia, myös nukkuessaan. Sitä suloista unta voisi katsella loputtomiin, siihen tuhinaan, siihen pienen rakkaan viereen jäädä. Niin suurta onnea on oma pikkuinen poika päiväunillaan. Elämän pieniä, kauniita hetkiä, kun muu maailma ympäriltä hetkeksi katoaa..

Kesäpäivä Porvoossa

Aina yhtä ihana ja kaunis Porvoo, sen mukalakiviset kadut ja niiden varsilla puiset talot ja putiikit. Ihana auringonpaiste valtasi koko kaupungin ja kun mukana oli joukko ihania pieniä ja isompia ystäviä, ei olisi päivä enää ihanempi voinut olla. Taas on sydän täyttynyt kauniista kesäisistä hetkistä, joita muistellaan näiden kuvien myötä varmasti vielä pitkään.

Siellä peltojen reunamilla

Sinun pieni kätesi etusormeni ympärillä,

pienin askelin kuljetaan, etsien yhdessä kesää.

Kukkia tienpientareilta, kiviä hietikolta, lintua, joka lentää kohti taivaan sineen.

Naurat ääneen sitruunaperhoselle, joka istuu ruohonkorrella
ja pienet varpaasi ihmettelevät pehmeää nurmea jalkojesi alla.
Katselen sinua ja suloisia kasvojasi, sitä loputonta hymyä,
joka kertoo jo huomisen uudesta seikkailusta.
Sydämeni on täynnä onnea ja sielussani kiitän,
sain elää juuri tämän päivän sinä siinä ihan lähelläni.

Jäi taakse ihanat kesäpäivät maaseudulla, siellä hiljaisuudessa, rauhassa, peltojen laitamilla ja metsän reunamilla. Oli onni juurikin siinä, eikä siihen paljon tarvita.

Viivythän vielä..

Summer is hoping that it never ends...

Jokin sellainen pieni häivähdys haikeutta sekoittuu tuohon kesähetkeen Lumipallopensaan alla, kun on osa kukkasista jo maahan varissut, kertoen, on kesä jo niin kovin pitkälle ehtinyt.. Viipyisit vielä. Saisi vielä kerran upottaa jalat rantaveteen, tuntea nurmen varpaiden alla, kääntää kasvot kohti aurinkoa ja kuulla sen kaiken ympärillä, kesän. Voi, viivythän vielä..

Tivolissa

Aina on joka vuosi, joka kerta sellainen samanlainen ilo niissä lasten askelissa, jotka tivolin laitteesta toiseen pieniä kuljettaa. Ne hymyt, pieni jännityskin, kun pääsee siihen lempihevosen satulaan, keinunkarusellin pyörteisiin tai sitä laivanruoria kääntämään, tällä pienimmälläkin, joka istahti kyytiin ihan ensimmäistä kertaa. Ihania hetkiä, ihania muistoja, juuri nämä, joissa mukana on se lasten riemu. Sitä se tulee se omakin onni.

Mummilan omenapuiden alla

Sellainen puhtaus kuin kesäsateen jäljiltä, ilmassa tuoksuu lähimetsän varvut ja maatilaa ympäröimät heinäpellot, sellainen kesäinen kohtaaminen, kun jalkojen alla tuntuu pehmeä nurmi ja pihapiirissä kukkii kymmenet erilaiset kukat. Sellainen ihana ilta saapua maaseudulle, lapsuudenkodin maisemiin, lasten mummilaan ja viettää siellä tuleva viikko. Odotan niin, sitä sanoinkuvaamatonta hiljaisuutta, sitä rauhaa ja elämän yksinkertaisuutta. Siihen on hyvä hetkeksi jäädä..