Vuoden viimeinen päivä

"This is your year. Laugh from your soul. Dream even bigger. Live in the moment.

Stop comparing to others. Be joyous in yourself. Strive for contentment. Add memories, not things. Give with no expectations. Find beauty in simplicity. Live."

Happy new year  2016

Vietimme vuoden viimeistä päivää siskon kotona rakkaat ystävät seuranamme. Syötiin tietenkin hyvin ja latten seurana maistui ihanasti kolmen suklaan tuorejuustokakku. Lapset nauttivat toistensa seurasta ja me aikuiset rupateltiin ja jaettiin mietteitä menneestä ja tulevasta. Illan pimetessä puettiin lämpimästi päälle ja mentiin ulos katsomaan kuinka raketit valaisivat kauniisti tumman iltataivaan. Lasten riemulla ei tuntunut olevan rajaa, siinä ne seisoivat rivissä, taivaalle kilpaa viisaten ja välillä sädetikkuja käsissään pidellen. Ihana se hetki, ihana mennyt vuosi, joka oli jo aivan lopuillaan. Kaikesta menneestä vain sydämessä loputon kiitollisuus, tulevasta suuri odotus, toteutukoon unelmat ja pitäköön päivät paljon onnenhetkiä sisällään. 

Kaunis Joulunaika

Ihana joulunaika. Yhtä ihana kuin aina ennenkin. Kaikki se odotus siinä ennen, se, kun lasten jo nukkuessa vielä kuusen kauniissa hohteessa kääritään niitä viimeisiä lahjoja paperiin. Ja kun tulee viimein se odotettu hetki. Aika lähteä kohti maaseudun joulua, lapsuudenkotia ja mummilaa. Ja mikä tunnelma siellä odottaakaan. Lämmin ja kaunis, niin kovin tuttu. Äiti niin laittanut kaiken, ihan niin kuin ennenkin. Kuusi koristeltuna tuttuun tapaan, verhot vaihdettu, matotkin lattiaan ja kaikki koristeet omilla paikoillaan. Kaikki niin jouluista, niin lämmintä. Ja kaikkein parasta se rakkaiden läsnäolo siinä ympärillä, se omien pienten ilo ja riemu, se aattoillan odotus ja kun pääsevät viimein pakettejaan avaamaan. Ihanaa se kaikki, niin kuin koko joulunaika. Nyt jo kauniina muistona kantaa, ihan sinne vuoden päähän..

Joulun ihana odotus

Ihanaa se, kun kannetaan kuusi sisään ja se nostetaan pystyyn olohuoneen nurkkaan. Tuoksu, joka kohta valloittaa koko alakerran. Ihanaa se lasten ilo kasvoilla, kun varovasti laittavat koristeita oksille, se kaunis tunnelma joka valtaa huoneen illan hämärtyessä. Ihanaa joulunodotus, kun kerhon joulukirkossa lauletaan 'Enkeli taivaan' ja se kaikuu jossain korkealla katossa. Kun tulee se viimeinen kerta ja toivotetaan hyvää joulua. Ihanaa miettiä, ostella lahjoja kuusen alle ja kääriä niitä sitten paperiin muiden jo nukkuessa. Se kun hyasintit tuoksuvat pöydällä ja huoneita valaisee vain kynttilän lämmin valo. Ihanaa, kohta koittava jouluaatto, sen kaunis odotettu tunnelma, joka saa kaikki rakkaat jälleen yhteen. Ja mikä kaikkein parasta, joulun sanoma, sen äärelle me hiljennytään. Aivan kohta.

Pieni puolitoistavuotias

Voi, kuinka aika kulkikaan. Kuinka kasvoit, muutuitkin niin. Kuin huomaamatta sinusta tuli iso pieni poika. Niin tomera, herkkäkin, niin määrätietoinen ja osaava. Sellainen pieni höpöttäjä, joka kovasti kokeilee sanoja, tärkeimpinä tulee tokikin äiti, iii (isi), auto ja poppaa, joka vielä vähän tarkoittaa muutakin kuin kuumaa. Suloisia ne kaikki, kuunnella jälleen sitä opettelua, seurata sitä toisen tahtoa ja nähdä se onnistuminen pienen iloisilla kasvoilla. Niin ylpeä olen, olen siitä, kuinka keskittyneesti leikit autoillasi, monta tovia ajat niitä milloin missäkin, sohvapöydän päällä, tuolilla tai työntelet tyynyn alle parkkiin. Ylpeä siitä kuinka hienosti osaat laulaa kaksi laulua, ilman sanoja tosin, mutta niin nuotilleen, toinen meillä iltalauluna laulettu Tuiki tuiki tähtönen, joka onkin ollut teidän kaikkein lempilaulu. Ylpeä pienestäni, joka itse syö lempiruokansa, kiipee hienosti rappuset ja osaa niin osallistua sisarustensa kanssa hippaleikkiin. Olen täysin rakastunut niihin haleihin, suukkoihin ja siihen sinisilmiesi pilkkeeseeen, joka ei tunnu sammuvan kuin nukkumaan mentäessä. Ja voi niitä juoksuaskeleita, tuolille kiipeilyä ja siinä seisoskelua, sitä sisarusten välistä ihanaa, välillä vähän ei niin ihanaa leikkiä, minä haluan -äänestäsi puhumattakaan, sellaista touhua ja tohinaa päivät täynnä. Ja se tästä elämästä tekeekin elämisen arvoisen. Tämä tässä kaikkine onkin vain kaikkein parasta. Te kolme, sinä pienin nallekarhu, pieni poika, täynnä luonnetta ja tunnetta. Tänään olet jo puolitoistavuotias.

Joulukuusenhakureissulla

Jo perinteeksi muodostunut, niin kovin odotetty hetki. Aika valita läheiseltä kuusitilalta se meidän oma joulukuusi. Tovin kuljettuamme kuusirivistöjen välissä, tuo pieninkin, joka niin jo omin pienin askelin koitti pysyä muiden mukana, vähän omia polkujaankin kulkien, löydettiin se kaikkein kaunein. Se joka tänä jouluna ilostuttaisi ja ihastuttaisi. Ja toivottavasti se tuoksuineen toisi yhä vain lisää sen niin kovin lähellä olevan joulun tuntua.. Kun se lumi yhä vain puuttuu..

Tanssin juhlaa

 Tänään koitti jo se ilta, kun tytön tanssin syyslukukausi tuli päätökseen. Edessä oli vielä ihana ja kovin odotettukin salijuhla, pääsi vanhemmat seuraamaan pienten ballerinojen esityksiä, opittua ja kehitystä. Siinä salin reunalla istuessa tyttöni tanssia katsellessa, ihastellessa niitä esityksiä ihanien musiikkien tahdittamana, niitä kovin suloisia liikkeitä ja eritoten nähdä se toisen ilo ja riemu, pyöri mielessä myös ajatus niin kovin nopeasti kulkeneesta syksystä. Niin oli nopeasti kulkenut aika, tullut uusi torstai ja tytön kanssa ajettu tunnille. Kuin huomaamatta viikko aina vierähtänyt ja tänään tullut kausi jo viimeiseen kertaan. Ja ihana oli olla juuri tänään tässä tyttöni kanssa. Annettiin opettajalle pieni muisto ja kiitos kuluneesta kaudesta ja toivotettiin hyvää joulua. Joulun jälkeen me tavataan jälleen..

Jalkapalloilua

Tämän vuoden viimeinen turnaus. Ja samalla kun poika kertoi minulle hyvin menneistä peleistään, havahduin miettimään, että niin on tullut loppusuoralle taas yksi vuosi. Kohta on pojalla kaksi vuotta takana kivoja, opettavaisia harjoitustunteja, hienoista ja odoteuista turnauksista puhumattakaan. Ja mikä parasta, itse nauttii siitä kaikesta niin. Ylpeä olen pienestä pelaajastani, joka sai hienojen pelimuistojen lisäksi tänään nämä kuviin tokikin halutut aarteet.

Ystävien jouluinen päivä

Tänään valtasi meidän kodin rakkaat pienet ja isommat ystävät, lasten leipomien joulupipareiden tuoksu, kynttilän valo ja ihana jouluntunnelma. Riitti touhua, leikkiä ja meidän aikuisten juttuja, siinä viivyttiin, istuttiin ja vähän herkuteltiinkin. Ja kun illalla koti hiljeni, leikit kerättiin ja keittiö siivottiin, valtasi sydämen vain sellainen pohjaton kiitollisuus, kuinka siunattu sitä onkaan tälläisistä päivistä, ystävistä, jotka rohkaisevat ja pitävät kiinni tiukasti silloinkin kun vähiten aavistaa saatat.